Metro-seurakunnan Blogi

Currently the posts are filtered by: alkoholi
Reset this filter to see all posts.

16.03.2011
17:33

Raamatun näkemys alkoholiin

Raamatun näkemys alkoholiin

Kysymys alkoholista askarruttaa monen uudesti syntyneen uskovankin mieltä. On kristittyjen joukkoja, jotka kiven kovaan väittävät kaikkien alkoholia koskevien viitteiden Raamatussa olevan negatiivisia ja että jopa Jeesuksen Kaanan häissä muuttama viini olisi ollut rypälemehua. Näin he haluavat viestiä, että kaikenlainen alkoholi on täysin pahaa ja synnillistä eikä uskovalla tulisi olla mitään tekemistä sen kanssa. Toinen joukkue kristittyjä taistelee mielestään täydellisen vapauden ja ylenpalttisen armon puolella ja toteaa, että kaikki ruoka on kuulemma puhdasta ja varmasti juomakin, niin ei se voi olla niin paha juttu juoda vähän tuntuvamminkin alkoholijuomia.

Kun sitä sitten uskovana etsii Jumalan tahtoa, niin voi näiden näkemysten keskellä tuntea itsensä aika epävarmaksi tai jopa ruveta vainoamaan toisia eri näkemyksellä varustettuja kristittyjä. Raamattu on kuitenkin uskomme ylin auktoriteetti, joten saadaksemme selvyyden tähänkin kysymykseen kääntykäämme sen puoleen ihmisten mielipiteistä huolimatta!

Vanhan Testamentin näkemyksiä

Mooseksen kirjat

Ensimmäiset maininnat koko Raamatussa alkoholipitoisen juoman nauttimisesta löytyy Nooan elämästä:

“Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan. Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.”
– 1. Moos. 9:20-21

Tarina jatkuu vielä mielenkiintoisesti Nooan pojan löytäessä isänsä ja kulttuurellisesti häpäisten hänet kertoo veljilleen tästä. Lopputulos ei ole ollenkaan hyvä, vaan tämän pojan poika saa yllensä kirouksen sen tähden. Tämä ei siis ole erityisen valoisa kertomus alkoholin nauttimisen vaikutuksesta ihmiseen.

Toinen epämukava tarina patriarkkojen ajoilta löytyy Lootin elämästä. Hänen tyttärensä nimittäin juottivat isänsä humalaan siittääkseen itselleen lapsia isänsä ollessa ympäri päissään. Tämän he tekivät Sodomasta pelastumisen jälkeen kun vaikutti siltä, etteivät he tulisi pääsemään naimisiin. Tämä löytyy 1. Mooseksen kirjan luvusta 19. Ei tämäkään tuo rohkaisevasti alkoholin käyttöä esiin.

Humalluttavat juomat myös kiellettiin pyhäkössä palvellessa kokonaan 3. Mooseksen kirjan luvussa 10 jakeissa 9-11:

“Viiniä ja väkijuomaa älkää juoko, älä sinä älköötkä sinun poikasi sinun kanssasi, kun menette ilmestysmajaan, ettette kuolisi. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, tehdäksenne erotuksen pyhän ja epäpyhän, saastaisen ja puhtaan välillä, ja opettaaksenne israelilaisille kaikki ne käskyt, jotka Herra on heille Mooseksen kautta puhunut.”
– 3. Moos. 10: 9-11

Papit saivat muulloin nauttia alkoholia, mutta kun joku teki nasiirilupauksen eli halusi vihkiytyä erityiseksi ajaksi Herralle, niin silloin hän lupautui pidättäytymään viinistä, viinirypäleistä ja jopa rusinoista siksi aikaa. Eli näiden perusteella voitaisiin nähdä, että Herran kanssa kun oltiin intensiivisemmin tekemisissä, niin alkoholin humalluttava vaikutus ei ollut toivottavaa.

Muualta Mooseksen kirjoista voidaan selkeästi nähdä, että viini oli normaali juoma siihen aikaan ja että se nimenomaan oli alkoholipitoista. Viiniä myös käytettiin juomauhrissa yleensä sekoitettuna erilaisilla mausteilla, mutta vuodatettiin maahan. Todennäköisemmin yleensä heidän käyttämänsä viinit eivät kylläkään olleet erityisen vahvoja eikä edes nk. “väkijuomatkaan” yltäneet kuin 7-10 alkoholiprosentin tietämille, mutta näemme niiden kuitenkin humalluttavan aivan riittävästi enemmän nautittuna. Tällainen “humalahakuinen” käyttö tuodaankin negatiivisessa sävyssä esiin sen aiheuttaessa moraalisia, epäeettisiä ja jopa hengellisiä ongelmia.

Muu Vanha Testamentti

Muuallakin Vanhassa Testamentissa jatkuu samanlainen näkemys eli humaltuminen tuodaan negatiivisessa sävyssä esiin. Tässä muutamia esimerkkejä:

“Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.”
– Snl. 23:20-21

“Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina! Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.”
– Jes. 5:11-12

“Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?" Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.”
– Snl. 31:4-5

Yksi positiiviselta kuulostava lausahdus alkoholijuomien vaikutuksesta löytyy tuon edellisen sananlaskun jatkosta, josta voidaan kylläkin kiistellä onko se rohkaiseva kommentti vai enemmänkin sarkastinen varoitus tai lääketieteellinen kivun lääkitykseen liittyvä neuvo:

“Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.”
– Snl. 31:6-7

Tämän lisäksi joissain Psalmeissa kuvataan viiniä ilon tuojana:

“Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.”
– Ps. 104:14-15

Tämän yleiskuvan pohjalta voisi todeta Vanhassa Testamentissa hyvinkin selkeän linjan alkoholin kanssa. Yleisesti mietoja alkoholijuomia oli käytössä eikä tätä juurikaan nähty ongelmana paitsi pyhäkön yhteydessä, vaan ongelmana nähtiin humaltuminen, joka saattoi aiheuttaa hyvinkin ikäviä ja ei toivottuja seurauksia. Varsinaista kieltoa humalahakuiseen juomiseen ei löydy, mutta enemmänkin tuodaan esille moraalisia ja eettisiä syitä olla tätä tekemättä.

Uuden Testamentin näkemyksestä

Uuden Testamentin aikaan hellenistinen tapa laimentaa viiniä vedellä oli tullut yleiseen käytäntöön Aleksanteri Suuren maailmanvalloituksen jälkeen. Kuitenkin selvästi näemme viinin sisältäneen alkoholia kuten kertomus Kaanan häistäkin osoittaa, jossa Jeesus muutti vettä viiniksi:

‘ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.”'
– Joh. 2:10

Tästä tarinasta ei voi kylläkään vetää itsessään minkäänlaista johtopäätelmää Jeesuksen suhtautumisesta alkoholiin, koska varsinaisestihan Jeesus ei itse ole nauttimassa paljoa alkoholia tai rohkaisemassa ketään siihen. Enemmänkin tästä voimme todeta, että viiniä nautittiin Jeesuksen aikoihin ja sillä oli myös humalluttava vaikutus.

Viini kuului myös jo Vanha Testamentillisen järjestyksen mukaan erinäisiin juhliin kuten pääsiäiseen. Juuri tähän pääsiäisaterialla nautittavaan viiniin Jeesus yhdisti ehtoollisen vietonkin.

Yleisesti katsoen näemme kuitenkin Uuden Testamentin vetävän vielä selvemmän linjan alkoholin ja erityisesti humaltumiseen suhtautumisen kanssa. Esimerkkejä tästä:

“Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.”
– Luuk. 12:45-46

“eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.”
– 1. Kor. 6:10

“kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.”
– Gal. 5:21

“Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä”
– Ef. 5:18

“Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä”
– 1. Tim. 3:8

“niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia”
– Tiitus 2:3

Näissä kohden näemme, että humaltumista pidetään huonona asiana ja erityisesti toistuvaa humalahakuista juomista pidetään täysin Jumalasta erottavana tekijänä. Lisäksi myös Paavali ja Pietari kehottavat raittiuteen kirjeissään, joka alkukielessä nimenomaan tarkoittaa juomattomuutta. Kehotukset löytyvät muun muassa seuraavista jakeista:

“Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.”
– 1. Tess. 5:6

“vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet”
– Tiitus 2:2

“Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.”
– 1. Piet. 5:8

Kuitenkin joukosta löytyy jotain positiivisiakin kommentteja esim.:

“Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.”
– 1. Tim. 5:23

Tämäkään jae ei millään tavalla kehota viinin tai muun alkoholijuoman nauttimiseen humaltumismielessä, vaan ilmeisesti enemmänkin jonkinlaisessa lääketieteellisessä mielessä pienen määrän nauttimista.

Lisäksi Paavali tuo ajatuksen heikon veljen huomioimisessa tässäkin asiassa. Eli jos alkoholi olisi jollekin kompastus syvempään syntiin, niin olisi parempi heidän tähtensä pidättäytyä siitä myös. Vaikka siis itsessään alkoholissa ei olisi mitään pahaa paitsi humaltumisessa, niin muiden tähden vahva uskova voisi rajoittaa omaa vapauttaan.

“Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.”
– Room. 14: 21-23

Loppupäätelmä

Sekä Vanha että Uusi Testamentti sisältävät yllättävänkin samanlaisen näkemyksen alkoholiin. Kummassakaan ei tuomita alkoholijuomia tai niiden juomista, mutta molemmissa selkeästi tuodaan humaltuminen huonona asiana esille. Syy kuitenkaan humaltumisen huonoudessa ei niinkään ole itse humalan syntisyys, vaan ennemmin mitä se saattaa aiheuttaa ja kuinka se turruttaa sekä hengellisiä aistejamme että fyysisiä aistejamme.

Uusi Testamentti liittää tähän vielä vahvemmin ajatuksen humalan vaikutuksesta yhteyteemme Jumalan kanssa. Molemmat eivät yhtäaikaisesti ole kunnolla mahdollisia ainakaan pidemmän päälle. Tämän tähden uskovia kehotetaan jopa raittiuteen, jotta yhteytemme Jumalan kanssa ei häiriintyisi missään vaiheessa turhan takia. Tämä kehotus voi myös pohjautua siihen ajatukseen, että kun voi olla hyvinkin hankalaa itse olla arvioimassa mikä määrä alkoholia aina humalluttaa ja mikä ei tai osaako juomista lopettaa ajoissa pienen humaltumisen alkaessa.

Eli Raamatun mukaan alkoholi itsessään ei ole syntiä eikä sen nauttiminenkaan, mutta humalatilaa Raamattu ei näe mitenkään hyvänä eikä kehotettavana. Lisäksi uskovia erityisesti kehotetaan omistautumisessaan Herralle pitämään tämän ei-humala-hakuisen juomisenkin vähäisenä tai jopa pidättäytymään siitäkin. Tähän liitetään kaksi syytä: Jumala suhteen häiriintymättömyys ja mahdollinen heikomman veljen lankeamiseen saattaminen. Näissä rajoissa toimiessaan uskova pysyy Jumalan tahdossa tälläkin osa-alueella ja voi olla todistuksena sekä esimerkkinä maailmalle ja muille kristityille Jumalan hyvyydestä, joka on parempi viiniä!

back

 

 

Archive