Metro-seurakunnan Blogi

Currently the posts are filtered by: pyhä henki
Reset this filter to see all posts.

08.09.2010
17:32

Jumalanpalvelus

Jumalanpalvelus

Seurakunnan toiminnan ydin on sen yhteiset Jumalan palvonnan ja kohtaamisen hetket. Näissä hetkissä Jeesus itse pääsee kohtaamaan ja palvelemaan ihmisiä moninaisin tavoin muuttaen ihmiselämiä ikuisuuden kosketuksellaan. Meidän on äärimmäisen tärkeää pitää tilaisuutemme tai kutsummepa niitä kokouksiksi tai jumalanpalveluksiksi elävinä, jos haluamme seurakunnan elävän muutenkin.

Raamattu opettaa seurakunnan yhteiseen Jumalan palvontaan ja palvelukseen kuuluvan ainakin seuraavia asioita: palvonta ja ylistys, rukous, opetus ja julistus, Pyhän Hengen lahjojen toiminta, ehtoollinen, lähimmäisen rakastaminen ja palveleminen.

Palvonta ja ylistys

“Ja nämä ovat ne, jotka Daavid asetti pitämään huolta laulusta Herran temppelissä, senjälkeen kuin arkki oli saanut leposijan.” – 1. Aik. 6:31

Välittömästi kun oli paikka Jumalan läsnäololle levätä, niin Daavid asetti ihmisiä laulamaan ylistystä, palvontaa ja rukouksia Herran kasvojen eteen. Tämä jatkui Salomon rakentamassa temppelissä vuosikymmeniä. Aika ajoin Israelin kansa ei pitänyt huolta tästä toimesta, mutta joka kerta kun he kokivat hengellisen uudistuksen eli herätyksen palasivat he tähän Daavidin asettamaan järjestykseen.

Tämä samainen tapa oli vielä myös Jeesuksen aikaan käytössä ja myös apostoleille se oli tuttua, ja kaiken lisäksi alkuseurakunta kokoontui nimenomaan temppelissä, jossa tätä toimintaa harrastettiin. Myöskin alkuseurakunnan kokouksissa oli tämä käytössä. Kaiken lisäksi Raamattu kehottaa meitä siihen monesti:

“jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta.” – Jaak. 5:13

“Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.” – Kol. 3:16

“puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.” – Ef. 5: 19-20

Eli on aivan selvää, että on täysin Raamatullista yhteisissä kokoontumisissamme laulaa ylistystämme ja palvontaamme Jumalalle. Lisäksi Raamattu puhuu siitä, että tähän voi kuulua tanssia, huutoa, taputtamista, polvistumista, käsien kohottamista, Hengessä laulamista ja monia muita muotoja. Olennaisinta varmaan tässä kaikessa on kuitenkin se, että Herra saa kiitoksen ja Hän asettaa valtaistuimensa sekä läsnäolonsa kansansa kiitoslaulujen keskelle (Ps. 22:3).

Rukous

‘ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."' – Luuk. 19:46

Jeesus sanoi Jumalan huoneen eli seurakunnan olevan ennen kaikkea rukoushuone. On täysin oikein rukoilla paljon seurakunnassa sekä yhdessä että erikseen! Meidän keskuudestamme tulisi nousta jatkuvan rukouksen pauhina Jumalan kasvojen eteen. Tämän ei pitäisi olla ainoastaan rukouskokouksissamme totta, vaan jokaisessa hetkessä jolloin tulemme yhteen. Kuinka herkästi katsomme ylen tätä mahdollisuutta muuttaa maailmanhistorian kulkua!

Jeesus on sanonut, että minkä kaksi yhdessä sopien Häneltä pyytää, niin Hän on sen tekevä! Kun kokoonnumme on meitä usein enemmän kuin kaksi, ja kun rukoilemme Hänen tahtonsa mukaan uskossa rukouksemme, niin mikään ei voi pidättää niitä toteutumasta. Ei ole voimaa taivaassa, ei maan päällä, eikä hengellisessä maailmassa, mikä pystyisi pysäyttämään Jumalan lupausten toteutumista, kun niihin uskossa tartutaan kiinni rukoillen.

Opetus ja julistus

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” – Matt. 28:19

“Ja Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa.” – Apt. 15:35

Meidän tarvitsee kuulla Jumalan Sanan opetusta ja saarnaamista. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jeesuksen Sanan kautta. Kun kokoonnumme yhteen, voimme kyllästää toisiamme Jumalan Sanalla ja lisäksi julistaa koko maailmalle ilouutista Jeesuksesta Kristuksesta.

Alkuseurakunnan keskellä vaalittiin ja arvostettiin julistustoimintaa. Se oli heille elinehto! Ilman televisiota, internettiä, kirjoja, mp3-tiedostoja ja DVD-levyjä oli heidän pakko tulla yhä uudestaan yhteen kuulemaan Jumalan Sanaa ja maailman ihmeellisintä kertomusta Jeesuksesta! Vaikka meillä onkin kaikki nuo edelliset hienoudet, eivät ne korvaa elävää, hetkessä saarnattua Jumalan Sanaa! Pyhää Henkeä ei vielä ole onnistuttu tallentamaan muualle kuin ihmisten sydämiin ja seurakunnan keskelle. Hän kyllä siunaa ja koskettaa ihmisiä myös näiden uuden ajan välineiden kautta, mutta on aina erilaista olla itse paikalla kun nauhoitus tehdään!

Pyhän Hengen lahjojen toiminta

“Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.” – 1. Kor. 14:26

Sen lisäksi, että Pyhä Henki inspiroi Sanan saarnaajia julistamaan voitelussa, Hän haluaa myös palvella omiaan ja maailmaa armolahjojensa välityksellä. Näiden kautta koko Jeesuksen Kristuksen voima ja palvelutyö saa tapahtua keskellämme. Jeesus itse palveli armolahjojen kautta! Apostolit palvelivat armolahjoilla! Pyhät halki historian palvelivat armolahjoilla! Ja meidänkin on tarkoitus palvella armolahjoilla!

On olennaisen tärkeää, että emme laiminlyö lahjoja ja väheksy profetiaa tai muitakaan lahjoja keskellämme! Jumala tahtoo ilmestyä yliluonnollisena Jumalana eli juuri sellaisena kuin Hän on. Seurakunta on paikka, jossa sairaat parantuvat, riivatut vapautuvat, profetiat luovat uutta tulevaisuutta ja sielut astuvat sisälle Jumalan Valtakuntaan! Meidän uskommehan ei pitäisi perustua ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan! Eli armolahjoilla täytyy olla tärkeä paikka keskellämme.

Ehtoollinen

‘Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."' – Luuk. 22:19

Jeesus asetti ehtoollisen (eli iltapalan) viettämisen tärkeäksi osaksi seurakunnan yhteistä elämää. Sen kautta nautimme Hänen ruumiinsa ja verensä tullen näin osallisiksi niistä. Verensä kautta saamme anteeksiantamuksen synneistämme ja ruumiinsa kautta parannumme! Emme suinkaan pelastu ja parannu ehtoollisen kautta, vaan sen kautta voimme muistaa tämän sekä vahvistua uskossamme näiden luonnollisten välineiden kautta.

Missään päin Raamattua ei kerrota miten usein seurakunnan tulisi yhdessä viettää ehtoollista. Alkuseurakunta kokoontui yhteen murtamaan leipää, mutta ei siellä sanota tekivätkö he sen joka kerta saati sitten oliko kyse yhteisestä ateriasta vai Herran ateriasta. On kuitenkin selvää, että tämä tulisi olla kiinteä osa seurakunnan elämää ja yhteyttä!

Lähimmäisen rakastaminen ja palveleminen

“Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?” – Jaak. 2: 14-16

Jos meidän oppimme ja totuutemme jäävät puheen tasolle, olemme menneet harhaan Jeesuksen tahdosta. Meidän tulisi käytännössä osoittaa sanamme todeksi olkoon kyse yliluonnollisesta tai luonnollisesta! Palvelutyömme alkaa lähimmistä ihmisistämme ympärillämme. Kun olemme itse saaneet kokea Jumalan palvelevan ja siunaavan meitä, voimme palvella ja siunata muita.

“joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.” – 2. Kor. 1:4

Käytännössähän tämä on toisten tarpeista huolehtimista, sairaiden puolesta rukoilemista, toisen kuuntelemista ja huomioimista, jne. Kuitenkin meidän on muistettava tässäkin, että emme voi antaa jotain mitä meillä ei ole! Eli ensin meidän tulee itse kohdata Jumalaa, niin että voimme palvella muita. Näin emme pala loppuun ja vältämme myös hyväksikäytetyksi tulemisen. Mehän emme ole suinkaan tarpeen motivoimia, vaan Jeesuksen motivoimia palveluksessamme.

Kaikki yhdessä

Kun siis kokoonnumme yhteen, Jumala haluaa kaiken yhdessä kirkastavan Hänen Poikansa ristintyötä! Koko luomakunta huokaa ja kaipaa, että Jumalan lapset ilmestyisivät. Tähän ei tarvita muuta kuin, että me todella uskoisimme Golgatalla saadun voiton täydellisyyden! Sitä auttamaan on meille annettu yhteinen Jumalan palveluksemme. Olkaamme siitä osalliset ja etsikäämme Herraa silloin kun Hänet voidaan löytää!

back

02.09.2010
09:32

Yhteiseksi hyödyksi

Yhteiseksi hyödyksi

Jumala on erityisellä tavalla synnyttänyt seurakunnan maan päälle näille viimeisille päiville. Pyhän Hengen vuodatuksessa Helluntaina ei ainoastaan ihmiset saaneet voimaa olla todistajia, vaan myös syntyi todellinen Uuden Testamentin seurakunta eli yhdessä Hengessä yhtä oleva ihmisten joukko. Ilman tätä Pyhän Hengen todellista ja elävää läsnäoloa ihmisissä ja ihmisten yllä ei ole olemassakaan seurakuntaa! Voimme kokoontua yhteen jonkun opinkappaleen alle, kirkkokunnan nimen suojiin tai jopa musiikin pauhinan peittoon, mutta olemme vasta todellinen seurakunta kun meitä yhdistää Herran, uskon, kasteen ja Jumalan lisäksi yksi Henki. Vasta Pyhän Hengen kautta seurakunnan keskellä on todellinen Jeesuksen Kristuksen läsnäolo, ja ilman asujaa on huone turha.

Kun siis kokoonnumme näin yhtenä seurakuntana palvomaan Herraa Pyhän Hengen täyteydessä, niin voimme odottaa myös koko Jeesuksen Kristuksen palvelutyön jatkuvan keskellämme omiensa kautta. Hänhän on sanonut olevansa keskellämme kun yksi tai kaksi kokoontuu Hänen nimessään! Jeesuksen ylösnousemuksen tällä puolella Hän ei ole enää sidottu maalliseen lihaan ja vereen, vaan voi olla Pyhän Hengen kautta toimimassa kaikkialla, ja erityisesti tämän pitäisi olla totta seurakunnassa. Meidän tarvitsee kuitenkin tehdä kaksi asiaa: tehdä tilaa ja suojata.

Tilaa Hengelle

“Henkeä älkää sammuttako!” – 1. Tess. 5:19

Alkukielellä tämä kohta puhuu erityisesti tukahduttamisesta! Kun tulta sammutetaan tukahduttamalla siltä riistetään happi, jota se tarvitsee palamiseen. Tämä tehdään esimerkiksi niin, että heitetään sammutuspeite tulen päälle, jolloin uutta happea ei pääse enää virtaamaan ylläpitämään tulta. Samalla tavalla me voimme sammuttaa Hengen palon keskellämme.

Jos yritämme puristaa jo palavan Hengen toiminnan muottiin riistäen siihen kuuluvan vapauden, tukahdutamme ennen pitkää koko liekin jääden lämmittelemään käsiämme hiilloksessa! Jos taas yritämme saada Henkeä toimimaan ahtaisiin kuvioihimme ja tukahtuneeseen joustamattomaan muottiimme, niin voimme ehkä nähdä hetkellisiä lieskahduksia, mutta jatkuva tuli jää vain lähetyssaarnaajien tarinoihin. Jos meillä ei ole valmiutta venymään Hengen mukaan, niin rukoilemme turhaan herätystä ja Hengen täyteyttä!

Jotta voisimme nähdä Hengen valtavan liekin keskellämme, meillä täytyy olla tilaa ja vapautta Pyhälle Hengelle! Virran täytyy antaa virrata niin kuin se haluaa! Jos olemme orjallisesti minuuttiaikataulujemme ja kokousohjelmiemme pauloissa, niin kuinka Pyhä Henki pääsisi toimimaan kuin haluaa! Jos emme ole valmiit heittäytymään Hänen tahtoonsa pitäen kiinni omista suunnitelmistamme, niin kuinka voisi Herran tahto tapahtua keskellämme niin kuin Taivaassa!

Suojapaikka

“Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.” – Ef. 4:29-31

Tietysti meillä täytyy olla tulelle tulisija ja virralle kanava, jotta voisimme hyödyntää kaiken ilman tuhoa! Samoin kun Pyhä Henki toimii keskellämme valtavassa voimassaan, on meidän vastuunamme luoda turvallinen paikka sille! Monia kertoja Uudessa Testamentissa kehotetaan koettelemaan erityisesti Hengen toiminta, jotta pysyisimme aidossa oikeassa ja puhtaassa Pyhän Hengen virrassa. Me voimme murehduttaa Pyhän Hengen nimenomaan käytöksellä, joka ei ole Kristuksen kaltaista eikä Häntä korottavaa. Jos toimimme Hänen nimessään, tulisi meidän myös toimia Hänen tavallaan!

Seurakuntana olemme vastuussa suojella ihmisiä, jotka tulevat etsimään Herraa keskellemme! Samalla olemme myös vastuussa suojella ja varjella Hengen toimintaa, jotta se pysyisi puhtaana ja voisi palaa kirkkaalla liekillä! Tähän tarvitsemme Sanan ja kokemuksen tuoman erottelukyvyn lisäksi Henkien erottelun Pyhän Hengen armolahjaa! Kuitenkin meidän täytyy muistaa, että olemme suojelemassa tulta emme sammuttamassa sitä!

Seurakunta tulessa

“Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle. Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot; mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen. Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta. Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset; sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa…” – 1. Kor. 14: 26-33

Kun alamme antaa tilaa Pyhälle Hengelle toimia keskellämme, saamme myös varmasti nähdä Hänen toimivan kirkastaen Jeesusta koko ruumiinsa eli jokaisen omansa kautta! Erityisesti saatamme yllättyä, kuinka mielellään Herra antaa omilleen hengellisiä lahjoja käytettäväksi Jeesuksen kunniaksi ja Pyhän Hengen voitelussa jopa mielestämme arvottomille ihmisille. Tämän tähden meillä täytyy olla avoimuutta ja jopa tilaa tehdä virheitä sekä kykyä erotella, koska Pyhä Henki ei katso oppineisuuteen tai kypsyyteen jakaessaan lahjojaan.

Järjestyksessä täytyy muistaa, että ilman sotkua on turha ruveta siivoamaan! Jos meillä ei ole jokaisella jotain jaettavaa eikä profetioita lennä ympäriinsä ja kielten selityksiä tulee eri puolelta huonetta, niin ei meillä ole todellista tarvetta edes järjestykselle. Tavoitteemme on ennen kaikkea vapaa Pyhän Hengen toiminta, ja sen jälkeen järjestys siinä toiminnassa! Liian usein seurakunnassa tapetaan Hengen vapaus pyrkimällä saamaan parempaan järjestykseen jo täysin kliininen ympäristö. Sitten kun tilaisuutemme ovat yhtä kielillä puhumista ja toistemme päälle puhumista, niin olemme todella järjestyksen tarpeessa. Kaiken lisäksi vielä vaikuttaisi, että Jumalan käsitys järjestyksestä on hyvinkin paljon vapaampi ja joustavampi kuin meidän käsityksemme.

Jumalan järjestyksen mukaisessa tilaisuudessa jokainen osallistuu tilaisuuden kulkuun antamalla panoksensa siihen. Tämä panos on ennen kaikkea hengellinen! Se ei tarkoita, että jokainen olisi esillä tai toisi ajatuksensa kaikkien tietoon. Eihän tämä yksinkertaisesti ole voinut edes Korintossa mahdollista, jossa seurakuntaan on voinut historioitsijoiden mukaan kuulua jopa 10 000 kristittyjä. Jos edes kymmenesosa heistä sattui olemaan yhtä aikaa kokoontumassa, niin sekin olisi jo tuhat ihmistä, ja jos jokainen heistä olisi äänessä keskimäärin vaikka 5 minuuttia, niin sekin olisi jo 5000 minuuttia eli noin 83 tuntia eli noin 3,5 päivää. Ei kukaan pystyisi siihen sitoutumaan eikä meidän fysiikkamme sitä kestäisi!

Kuitenkin jollain tavalla kaikkien tulee olla osallisena tilaisuudessa - laulaa ylistystä sydämestään, hymyillä lähimmäiselleen, rukoilla sydämensä pohjasta, tai jopa jos Henki herättää niin esittää kielillä puhuminen tai uskaltautua selittämään tällaista! Kielillä puhuminenkin on sallittua itselleen ja Jumalalle kaikille, mutta julkisesti seurakunnalle esitettynä vain kahden tai kolmen tulisi ilmaista tämä ja silloinkin siihen tulisi tulla selitys! Kaikki voivat profetoida, mutta profeetoista puhukoon vain kaksi tai kolme! Eli Hengen täytyy saada puhua seurakunnassa, mutta meidän täytyy uskoa ja luottaa, että Henki on kykenevä välittämään sanomansa noiden muutamien kautta koko seurakunnalle!

Nyrkkisääntönä onkin kaikessa seurakunnan yhteisissä kokoontumisissa, että siellä tapahtuva toiminta on yhteiseksi rakennukseksi. Ilman Pyhän Hengen toimintaa rakennus ei rakennu, mutta ilman suojausta rakennus voi rakentua väärin! Molempia tarvitaan aitoon Pyhän Hengen virtaan seurakunnan keskellä.

back

 

 

Archive